Kohta se hetki koittaa.
Nimittäin sulhaspoikamme pääsee kohta itse sulhasena alttarille valittunsa kanssa. Velmu, reipas veljenpoikani menee naimisiin! 16 vuotta sitten hän hoiti tehtävänsä meidän häissämme mallikelpoisesti ja uskon, ettei ryhdikkyys ole tänä aikana kadonnut mihinkään.
Tykkään juhlista ja juhlimisesta. Ihmettelen usein, miksi me suomalaiset juhlimme niin harvoin. Venäläiset ystäväni keksivät tarpeen mukaan aiheen juhlien järjestämiseksi. Eikä aina tarvita edes aihetta. Eletään hetkessä ja nautitaan siitä.
Nautin myös juhliin valmistautumisesta. Haluan pysähtyä nauttimaan ainutkertaisista hetkistä. Tällä kertaa heittäydyn täti-ihmisen oikeudella juhlahumuun yli 10 sentin koroilla uudenhohtavassa klänningissä. Ehtoopuolta varten varaan matalampikorkoisetkin kengät, jos vaikka pääsisi tanssimaan.
Juhlahumun keskelläkään en halua unohtaa suomalaista käsityötä enkä kierrätysteemaa. Ranteessani ja korvissani ovat luvialaisen Nousevan Myrskyn persoonalliset korut. Arvatkaapa, mistä ne on tehty?
Hienot! Oisko polkupyörän sisäkumista?
VastaaPoistaJuhlat juhlittu ja pari onnellisesti naimisissa.
PoistaKiitos. Korut on tehty juuri sisäkumista.