sunnuntai 11. marraskuuta 2012

Isä ja flikka


Näin isänpäivän aikaan tulee mietittyä, millaista oli lapsuudessa 70- ja 80-luvuilla, ja mitä siihen maailman aikaan tehtiin isän kanssa yhdessä. Maailma on muuttunut paljon, mutta yhdessäolemisen mieleenpainuvat hetket ovat varmaan samankaltaiset nykyajan mukuloilla.




Isä ja flikka Inarissa
Itselleni tulevat mieleen hetket, kun olimme kokemassa kalaverkkoja ja -katiskoja  mökillä. Minä heiveröinen sain soutaa raskastekoista, mutta niin vakaasti kulkevaa puuvenettä. Tärkeintä oli, että sain olla mukana. Muita mukavia hetkiä isän kanssa olivat kalojen savustaminen, puuhommat ja saunan lämmitys. Kukaan muu ei osaa savustaa muikkuja niin hyvin kuin meidän isä!

Näin vuosikymmeniä myöhemmin jopa marjanpoimintaretket isän kanssa tuntuvat mukavilta muistoilta. Isä halusi poimia aina ämpäritolkulla mustikoita ja puolukoita. Pitkillä marjanpoimintaretkillä oli kaffetta termarissa ja evästä mukana. Evästauko kohensi kummasti mielialaa, vaikka olinkin kaatanut melkein täyden mukillisen mustikoita mättäälle.

Kaffenkeitossa

Isä rakensi minulle, veljelleni ja Luvalahden urheilevalle nuorisolle meidän pienelle pihalle harjoittelupaikat kuulantyöntöä, korkeus- ja pituushyppyä varten. Lisäksi isä rakensi aituritytölleen omat harjoitteluaidat. Meidän isä sai naapurien mukulat hyvien harrastusten pariin ja teki tinkimätöntä työtä Säkylän Yrityksen eteen. Lada oli aina täynnä, kun ajettiin harjoituksiin tai kilpailuihin. 

Hyvää isänpäivää ja mukavia muisteluhetkiä!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentit ja palautteet ovat oikein tervetulleita!