Pimeä metsäinen lenkkimaasto tekee ihmeitä luovuudelle. Näin kävi minullekin tänään juoksulenkillä. Olin pohdiskellut muutaman päivän, mikä voisi olla Fiinariinan tarina, ja miten voisin tarinallistaa Fiinariinan luomuksia. Ja siellä lenkin aikana syntyi tarina-aihio.
Kauan sitten kuului kangaspuiden kolke ja sukkulan suhina.
Puhtoinen puuvilla- ja pellavalanka kiertyi kerros kerrokselta sivulta toiselle.
Taitavat kädet ahkeroivat upeita kankaita moneen käyttöön.
Vuosikymmeniä myöhemmin kirstujen ja kaappien aarteet saavat uuden elämän, olomuodon ja tarkoituksen. Arvokkaana loppusilauksena luomukset saavat ripauksen maanläheistä murretta pintaansa.
Kun olet hiljaa, voit kuulla, miten ne kuiskivat sinulle kaukaista tarinaansa.
Lämmöllä sinulle,
Fiinariina
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentit ja palautteet ovat oikein tervetulleita!