Kasitien tuoma

Julkaisen nyt myös täällä omassa blogissani kirjoitukseni, joka julkaistiin 12.4.2012 Mynämäen kotiseutuyhdistys Wirmo-Seuran Vieraskynä-palstalla:

Monet tuttavistamme ja sukulaisistamme jaksavat aina ihmetellä, miksi minä ja perheemme olemme päätyneet asumaan juuri Mynämäkeen. Minulla eikä miehelläni ole kummallakaan mitään siteitä paikkakuntaan emmekä ole työssä täällä. 

Neljätoista vuotta sitten asuimme Uudessakaupungissa ja työskentelimme Saapilla niin kuin siellä päin oli tapana sanoa. Olimme muuttaneet kaupunkiin kolme vuotta aiemmin töiden perässä. Meille oli tulossa perheenlisäystä, mieheni alkoi opiskella Turussa, ja halusimme muuttaa liian syrjäiseksi kokemastamme paikasta lähemmäksi Turkua. Puntaroimme eri paikkakuntien etuja Turun ja Uudenkaupungin välillä. Mynämäen sijainti kasitien varressa ja kiva asunto Kivistönmäessä vetivät pisimmän korren. Kasitien varresta oli helppo ajaa niin töihin Uuteenkaupunkiin kuin Turkuun opintoihin, ostoksille ja kulttuuririentojen pariin.

Meistä tuli Mynämäessä nelihenkinen perhe, ja käytimme ahkerasti lapsiperheille suunnattuja palveluja. Koska emme tunteneet paikkakunnalta ketään, menimme mukaan seurakunnan ja MLL:n lapsi- ja perhetyön järjestämiin kerhoihin. Näille organisaatioille kuuluu suuri kiitos meidän perheen kotouttamisesta uuteen paikkakuntaan.  Tutustuimme mutkattomasti muihin perheisiin, ja lapsillamme on edelleenkin ystäviä, joihin he tutustuivat taaperoikäisenä näissä kerhoissa. 

 

Kun äitiys- ja vanhempainvapaat aikanaan päättyivät, tyttäremme olivat perhepäivähoidossa Soilen ja Maikin luona. He hoitivat lapsia suurella lämmöllä ja ammattitaidolla. Oli turvallinen mieli lähteä päiväksi töihin paikkakunnan ulkopuolelle.

Olemme asuneet puolivälin krouvissamme nyt yhteensä 11 vuotta. Asuimme välillä Pohjois-Karjalassa, mutta palasimme uudelleen jo tutuksi tulleeseen Mynämäkeen. Ensimmäisen asumisjakson aikana saadut myönteiset kokemukset olivat mielessämme, kun teimme paluumuuttoa ja valitsimme asuinpaikkaa Turun lähistöltä. Valitsimme jälleen Mynämäen, koska lapset halusivat palata vanhojen kavereidensa luokse.

  

  

Vaikka Mynämäen palvelutarjonta on hieman kaventunut vuosien aikana, meille on tärkeää, että Mynämäessä on edelleen loistava kirjasto, jonne on luontevaa poiketa uutta luettavaa hakemaan. Kirjastossa työskentelee iloinen, aktiivinen ja palveluhaluinen henkilökunta. Mynämäki tarjoaa myös paljon eri harrastusvaihtoehtoja. Täällä toimii jopa kaksi tanssikoulua! On harvinaista, että näin pienellä paikkakunnalla voi harrastaa monipuolisesti eri tanssilajeja. Myös Mynämäen Maahisten partiolippukunnan toiminta on esimerkillisen aktiivista. Omaa viihtymistäni paikkakunnalla ovat edesauttaneet urheilukeskuksen olemassaolo ja uuden HaNi-Hallin mukanaan tuomat palvelut. Siinäpä sitä on aineksia Mynämäen kuntamarkkinoinnin suunnitteluun.

Tärkeimpänä pidän kuitenkin sitä, että tyttäremme saavat viettää lapsuutensa turvallisella maaseudulla, saappaat tiukasti kiinni lounaissuomalaisessa savimaassa.