sunnuntai 19. tammikuuta 2014

Ainakin sata syytä olla onnellinen, osa 1

Tammikuu on jo taittumassa loppupuolelle, mutta siitä huolimatta hyvää alkanutta vuotta kaikille! 


Pidin yli kuukauden mittaisen blogitauon. Se ei haittaa, koska oikeastaan kirjoitan vain kirjoittamisen ilosta enkä ole tilivelvollinen kenellekään ulkopuoliselle taholle blogini kiinnostavuudesta ja kirjoittamistiheydestä.

En tehnyt varsinaisia uuden vuoden lupauksia, mutta lupasin itselleni opetella valittamisen vähentämistä. Siihen liittyen ei olekaan ihme, että innostuin tästä blogeissa kiertävästä haasteesta, jonka alullepanijana on Perjantaikokin blogi. Lähdin haasteeseen mukaan hieman soveltamalla sitä, mutta alkuperäiseen haasteen sisältö on Perjantaikokin mukaan tällainen:

"Lupaukseni vuodelle 2014 on löytää ja julkistaa sata syytä olla onnellinen. Yksi aihe joka päivä, eikä koskaan samaa. Onnellisuuden aiheet ovat omasta elämästäni, arjen pieniä tai isoja asioita. Sata päivää peräkkäin, ei arvojärjestystä. Asioita, jotka tekevät minut onnelliseksi. Muille ne voivat olla täysin toisarvoisia, mutta onnihan koetaan hyvin henkilökohtaisesti."



Olen kerännyt onnen jyväsiä aiemminkin. Päätin itse kerätä onnen aiheet yhden viikon ajalta ja kerron niistä aina viikon päätteeksi. Jatkan juttujen tekoa niin kauan kuin onnellisuuden aiheita ja innokkuutta riittää. Tässä tulee raporttini ensimmäiseltä viikolta 13.-19.1.:

Maanantai: Olin onnellinen, kun sain pitkästä aikaa auttaa vanhinta tytärtäni matematiikan läksyissä. Ilahduin omista taidoistanikin, kun lukion lyhyen matematiikan läpikäyneenä osasin neuvoa yhtäloiden laskentaa./ LÄKSYISSÄ AUTTAMINEN

Tiistai: Pakko myöntää, että olin onnellinen, kun sain ostaa nettikaupasta laadukasta luonnonkosmetiikkaa 40 %:n alennuksella./ EDULLINEN KOSMETIIKKA

Keskiviikko: Sain osallistua paikallisen kotiseutuyhdistyksen Wirmo-Seuran kokoukseen ensimmäistä kertaa sihteerin roolissa. Olen nyt mukana tärkeässä kolmannen sektorin toiminnassa, joka vastaa arvojani ja mielenkiinnon kohteitani. 
En ole Mynämäestä kotoisin, mutta muutaman yhteensattuman kautta päädyin viime vuonna aktivoitumaan tämän yhdistyksen toimintaan. Olen tästä kaikesta niin tyytyväinen onnellinen./ YHDISTYSTOIMINTA

Torstai: Olin innoissani tuolittomasta tammikuusta ja inspiroiduin myös ajattelemaan muuta liikkumiskäyttäytymistäni. Tajusin, että voin aivan hyvin kävellä lounaskuppilaan, jonne olin mennyt aiemmin aina autolla.  (Kävellen aikaa kului suuntaansa noin 10 min ja autolla noin 5 min.) Kauan kaipaamani aurinko paistoi tammikuiselta taivaalta, ja minä sain kävellä kirpeässä pakkassäässä toppahousut kahisten. Vaihtoehtojen oivaltaminen = onnellisuus!/ KÄVELY LOUNAALLE

Perjantai: Meillä on Neiti Nemo -maatiaiskissa, joka ei tykkää pakkasista (kuka kissa nyt tykkäisi?). Kissa on minulle äärettömän tärkeä otus. 
Kissan öiset ulkoilut jäävät vähille, kun mittari laskee alle nollan. Kissa tulee "koputtamaan" makuuhuoneemme viereiselle ovelle kesken yön, koska haluaa päästä lämpimään. Se jos mikä on rasittavaa (vaikka ei pitänytkään valittaa).
Sain eräältä tuttavalta vinkin, että kissalle voi tehdä styrox-kylmälaukusta kissankopin kovertamalla suuaukon laukun sivustalle tai kanteen. Me otimme vinkistä vaarin ja rakensimme vanhasta kylmälaukusta kissalle kopperon, johon Neiti Nemo ihastui oitis. Kylmälaukusta tuli näin lämpökoppero eli kissankoppi. Koppi on varastossamme, jonne katti pääsee pujahtamaan oman kissanluukun kautta. Tyytyväinen kissa = onnellinen emäntä. / KISSA

Lauantai: Olemme innokaita hiihtäjiä mieheni kanssa. Hiihtäminen on ollut jo vuosia yhteinen harrastuksemme. 
Vielä ei ole ollut riittävästi lunta latujentekoon ainakaan täällä tuppukylässä. Onneksi sopivan ajomatkan päässä Uudessakaupungissa on hiihtoputki, jonne pääsee sivakoimaan. Minä etenen perinteisellä tyylillä ja mieheni luistelemalla, mutta yhdessä hiihtämään lähteminen ja kokemusten vertailu onkin se juttu. / YHTEINEN HARRASTUS

Sunnuntai: Olen niin tyytyväinen siihen, että tässä tuppukylässä on mahtavat liikuntamahdollisuudet. 
Sunnuntaina oli uudessa liikuntahallissamme Talvirieha, jonne mekin raahasimme hiihdon rankaisemat kroppamme. Pääsimme kokeilemaan syvävenyttelyä, joka osoittautui tehokkaaksi ja rentouttavaksi. / MYNÄMÄEN LIIKUNTAMAHDOLLISUUDET

Ja eikun kohti uutta viikkoa!

2 kommenttia:

  1. Mahtava haaste! Taidan osallistua myös :)

    VastaaPoista
  2. Hyvä juttu! Pääsen sitten lukemaan sinun postauksiasi samasta aiheesta.

    VastaaPoista

Kommentit ja palautteet ovat oikein tervetulleita!